Älykästä suunnittelua

Kuten varmasti koko entisessä itäblokissa, kurkistelee mennyt maailma uuden kiiltävän järjestyksen raoista vielä kahden vuosikymmenen jälkeenkin vähän joka paikassa. Ainakin minulle nuo ruostuneet kyltit, lahonneet aidat, vinot talot tai massiiviset teollisuuskompleksit muistuttavat ennen kaikkea hyvistä aikeista. Yhteiskunnasta, jossa kaiken piti tapahtua ihmisen ehdoilla, ei rahan.

Piti tapahtua. Tosielämässä näiden kansantasavaltojen rajoja piti vahtia asein ihmisten pitämiseksi niiden sisäpuolella.

Mutta helvetin hienoa designia nämä työläisparatiisit jättivät jälkeensä. Ei tietoakaan porvariston hillitystä charmista vaan silkkaa mielikuvituksen vapaata lentoa, joskus jopa syöksyä. Neuvostoroinan ihmeellisyyden häikäisevä loiste himmensi kiillon länsimaisten kertakäyttöesineiden muovipinnoissa. Luovuutta ei ohjannut talous vaan unelma siitä, mihin ei lopulta koskaan ylletty.

En halua romantisoida Neuvostoliittoa ja sen valtapiiriä yhtään sen enempää kuin nykyistä rahan yksinvaltaakaan. Mutta jos ei mikään muu idässä toiminut, niin design toimi. Alla mm. ikisuosikkini punavalkoraidallinen savupiippu, joita sosialismi pystytti jokaisen kaupunkinsa maamerkeiksi.

Kuvia itseäni viehättävistä itäesineistä, -taloista, -kulkuneuvoista jne. jaan kanssanne takuuvarmasti vielä monta! Sori.